Muutosten tuomat syvät pelot ajavat uuvuttavaan työntekoon

Uupuminen ei ole enää vain työuransa loppupuolella olevien yksinoikeutta. Jopa 30–40-vuotiaissa on hälyttävän suuri määrä ihmisiä, jotka ovat päätyneet uuvuttavaan työntekoon. Ikäryhmässä, jossa työkyvyn pitäisi olla huipussaan.

Jaksamisongelmat tulevat aluksi melko huomaamatta, ja henkilö itse ei välttämättä edes huomaa niitä. Ärtymys, ilottomuus ja tosikkomaisuus peittyvät kovan työnteon alle. 

Vähitellen oireet muuttuvat vakavammiksi, kuten ruoansulatusongelmat ja univaikeudet. Turvautuminen lääkkeisiin tällaisessa tilanteessa voi olla tehokas oireita peittävä ensiapu, mutta pitkällä aikavälillä vaarallista. Jaksamisongelmien kanssa ei kannata leikkiä sankaria.  

* Muutokset tuovat pelkoja, ja pelot vievät voimia 

Eräs tärkeä syy jaksamisongelmiin on, että isoissa muutoksissa nousevat syvät pelot pintaan. Erityisesti sellaiset muutokset, joihin emme koe pystyvämme vaikuttamaan, aktivoivat alitajuisia pelkoja. Nämä pelot ajavat tekemään liikaa töitä ja kuluttavat salakavalasti voimia. 

Yleisimmät kestämättömään työntekoon ajavat pelot ovat perusturvan menettämisen pelko, hylätyksi tulemisen pelko, riittämättömyyden pelko sekä hallinnan menettämisen pelko.

Kaikki nämä pelot saavat meidät tekemään hallitsemattomasti töitä.

Perusturvan menettäminen voi tarkoittaa, että koemme fyysisen turvallisuutemme uhatuksi. Se voi myös olla pelko taloudellisen turvan menettämisestä, rutiinien luoman turvan menettämisestä tai minkä tahansa sellaisen asian menettämisestä, joka luo meille turvallisuuden tunteen. Taloudellinen ahdinko, oli se todellinen tai kuviteltu, saa meidät tarrautumaan myös sellaiseen työhön, jossa voimme huonosti.  

Hylätyksi tulemisen pelko liittyy tarpeeseemme kuulua ”laumaan”. Lauma voi tässä yhteydessä tarkoittaa perhettä, tiimiä, organisaatiota tai mitä tahansa yhteisöä. Tiimeissä ja työyhteisöissä on paljon jäseniä, jotka kokevat painetta tehdä enemmän työtä kuin mitä heidän terveydelleen on hyväksi. He pelkäävät, että muuten tiimi hylkäisi heidät.

Riittämättömyyden pelko saa meidät tekemään töitä niska limassa. Jos ei ole yhteisesti määritelty, mikä on riittävä määrä tai laatu, jää päälle ainainen pelko, että omat tulokset eivät riitä. Työelämän yleinen ilmapiiri ruokkii myös riittämättömyyden tunnetta. Aina pitää saada enemmän tuloksia ja saavuttaa yhä vaativampia tavoitteita.

Hallinnan menettämisen pelko nostaa päätään erityisesti silloin, kun koemme, ettemme pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseemme. Päätökset tehdään muualla, eikä meitä kuunnella. Tilanne muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, ja kaaoksen tunne voimistuu. Yritämme kovasti kontrolloida tapahtumia, mutta hallitsemattomuus johtaa vähitellen voimattomuuteen.

Vaikeinta peloissa on niiden epämääräisyys ja luonne. Kyseessä ovat tunteet, ja meillä ei ole perinteisesti ollut keinoja tunteiden ymmärtämiseen saati käsittelyyn.

Lue TÄSTÄ selkeästä rutiinista, jonka avulla voit kaikesta huolimatta saada tilanteesi takaisin haltuun.