Mitä aurinkoenergian tutkiminen opetti minulle työnteosta

Olin vuosina 1973–84 yliopistomaailmassa, josta noin puolet ajasta tutkimassa aurinkoenergiaa. Sen jälkeen työni vei minut näennäisesti aika kauas, ensin luovuuden pariin ja lopulta työtapoihin, ajankäyttöön ja siihen, mistä työn tulokset ja vaikutukset oikeastaan syntyvät.

Jokin yhteys näiden maailmojen välillä kuitenkin löytyy.

Fysiikan oppikirjoissa energia määritellään usein yksinkertaisesti: energia on kyky tehdä työtä. Opiskeluaikana lause ei tuntunut erityisen mullistavalta saati kiinnostavalta. Kun sitä katsoo vuosikymmeniä myöhemmin nimenomaan työnteon näkökulmasta, määritelmä saa aivan uuden merkityksen.

Fyysikkona minun pitää tosin tehdä heti pieni tarkennus. Energia ei oikeastaan uusiudu. Se säilyy ja muuttaa muotoaan. Kun puhumme uusiutuvasta energiasta, tarkoitamme käytännössä energialähteitä ja luonnon energiavirtoja, jotka täydentyvät jatkuvasti ihmisen aikaskaalassa. Käsite on vakiintunut, vaikka se ei fysikaalisesti ole aivan täsmällinen.

Tämä pieni saivartelu johdattaa kuitenkin kiinnostavaan kysymykseen työnteosta.

Työssä käytämme jatkuvasti kolmea resurssityyppiä: aikaa, rahaa ja energiaa. Niistä kaksi ensimmäistä tunnemme varsin hyvin. Kolmas jää helposti paljon vähemmälle huomiolle, vaikka juuri se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä kahdella muulla saamme aikaan.

Kolmas resurssi käyttäytyy eri tavalla

Aika on rajallinen ja hyvin demokraattinen resurssi. Jokaisella on vuorokaudessa samat 24 tuntia. Emme voi säästää tämän päivän kahta tuntia ja käyttää niitä ensi viikolla.

Raha on sekin rajallista, mutta sitä ei ole kaikilla saman verran. Sitä voi ansaita, säästää, sijoittaa, siirtää paikasta toiseen ja joskus menettääkin.

Aikaa ja rahaa yhdistää kuitenkin yksi käytännöllinen ominaisuus: pystymme käsittelemään niitä numeroina. Tunnit voidaan merkitä kalenteriin ja eurot Excel-taulukkoon. Voimme laskea ainakin kohtuullisen tarkasti, paljonko niitä on käytettävissä ja mihin niitä on käytetty.

Energia on erilainen.

Emme voi aamulla todeta, että tänään minulla on käytettävissäni 78 yksikköä energiaa. Päivän päättyessä emme myöskään pysty laskemaan, paljonko siitä meni ajatteluun, päätöksiin, keskusteluihin, keskeytyksiin, murehtimiseen tai asioiden aikaansaamiseen.

Silti tunnemme eron hyvin. Joinakin päivinä tuntuu, ettei oikein saa mistään kiinni. Toisina ajatus kulkee, asioita syntyy ja vaikeatkin tehtävät etenevät lähes hämmästyttävän luontevasti.

Kalenteri voi näyttää molempina päivinä suunnilleen samanlaiselta.

Tässä fysiikan vanha määritelmä muuttuu minusta erityisen kiinnostavaksi. Energia on kyky tehdä työtä. Meillä voi olla kalenterissa aikaa ja organisaatiolla voi olla rahaa, mutta se ei vielä kerro, kuinka paljon kykyä tehdä työtä on juuri siinä tilanteessa käytettävissä.

Energia ratkaisee paljon enemmän kuin pystymme Excelissä näkemään.

Energia voi virrata vapaasti tai kohdata esteitä

Energia poikkeaa ajasta ja rahasta vielä yhdellä tavalla. Sen vaikutus riippuu siitä, kuinka vapaasti se pääsee käyttöön.

Tunnemme työstä tilanteita, joissa energia tuntuu törmäävän esteisiin. Huomio hajaantuu, epäselvyydet vaivaavat, asiat jäävät kesken ja joudumme jatkuvasti vaihtamaan suuntaa. Voi olla vaikea tietää, mitä meiltä oikeastaan odotetaan tai mikä kaikesta tekemisestä on tärkeintä. Joskus itse tehtävä sopii meille huonosti tai yritämme tehdä sitä tavalla, joka ei tunnu lainkaan luontevalta.

Energiaa on käytettävissä, mutta suuri osa siitä kuluu jo matkalla.

Sitten on aivan toisenlaisia hetkiä. Työ vie mukanaan, ajatus kulkee ja tekeminen etenee. Puhumme usein flow-tilasta. Energiaa ei tietenkään ole fysiikan mielessä yhtäkkiä rajattomasti, mutta kokemus voi olla juuri sellainen. Käytettävissä oleva energia pääsee virtaamaan tekemiseen ilman, että suuri osa siitä törmää jatkuvasti esteisiin.

Tämä auttaa myös ymmärtämään jotakin, mikä työelämässä helposti unohtuu: vaativuus ja kuluttavuus eivät ole sama asia.

Vaativa tehtävä voi viedä paljon energiaa ja silti tuntua hyvältä. Siinä voi joutua käyttämään kokemustaan, keskittymään syvästi ja ratkomaan todella vaikeita kysymyksiä, mutta työn jälkeen olo ei välttämättä ole tyhjä. Jokin paljon pienempi tehtävä voi puolestaan viedä suhteettoman paljon energiaa, jos siihen liittyy epäselvyyttä, vastentahtoisuutta tai jatkuvaa kitkaa.

Tämä on myös yksi tapa tunnistaa omaa elementtiä. Omassa elementissä ei tarvitse tehdä helppoa työtä. Työ voi olla hyvinkin vaativaa, kunhan osaaminen, kokemus ja muut käytettävissä olevat voimavarat sopivat tilanteeseen ja energia pääsee itse tekemiseen sen sijaan, että suuri osa siitä kuluisi epävarmuudessa rämpimiseen.

Mihin energia työpäivässäsi menee?

Ajankäyttöä tarkastellessa kysymme helposti, mihin tunnit kuluivat. Rahankäytössä haluamme tietää, mihin rahat menivät. Energiaa voisi myös tarkastella  uteliaisuudella, vaikka sitä ei pystykään mittaamaan samalla tarkkuudella.

Mikä työssäsi vie yllättävän paljon energiaa suhteessa siihen, mitä saat aikaan? Missä huomaat energian takertuvan jatkuvasti samoihin esteisiin? Minkä tekemisen aikana ajatus kulkee ja työ tuntuu etenevän luontevasti? Entä missä käytät paljon energiaa asioihin, joiden vaikutus jää lopulta pieneksi?

Näiden erojen huomaaminen voi muuttaa käsitystä siitä, mitä työssä kannattaa kehittää. Ratkaisu ei välttämättä ole lisätä omaa suorituskykyä. Joskus paljon enemmän syntyy poistamalla esteitä, vähentämällä turhaa kitkaa ja suuntaamalla käytettävissä oleva energia sinne, missä siitä syntyy eniten vaikutusta.

Aikaa emme saa lisää. Rahaakin on käytettävissä vain rajallisesti. Energian erityisyys on siinä, ettei sen merkitystä voi päätellä pelkästä määrästä. Ratkaisevaa on myös se, kuinka hyvin se pääsee käyttöön.

Kun aikanaan tutkin aurinkoenergiaa, yksi peruskysymyksistä oli, kuinka käytettävissä oleva energiavirta saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Vuosikymmeniä myöhemmin olen päätynyt työnteon äärellä kummallisen samansuuntaiseen kysymykseen.

Mihin käytämme energiaamme, ja kuinka vapaasti tuo kyky tehdä työtä pääsee virtaamaan sinne, missä sillä syntyy jotakin arvokasta?