Kestävä työ osa 3: Suomalainen työmoraali vs. kestävä työnteko – onko tasapaino mahdollinen?

Suomalaisen työmoraalin juuret ovat syvällä Jussin ja kuokan suossa. Tästä syystä halu siirtyä kestävämpään työntekoon törmää usein vanhentuneisiin asenteisiin.  

Samalla kun työelämän haasteet kasvavat yhä hurjemmiksi, kasvaa myös ihmisten halu siirtyä vaihtoehtoisiin tapoihin tehdä töitä. 

Keskustelussa liikkuu monenlaisia olettamuksia siitä, mitä ihmiset haluavat työltään, ja tarjotut ratkaisut ovat usein yhtä lailla kummallisia ja huonosti toimivia.

Mielestäni kestävän työnteon tärkeimmät tavoitteet ja toiveet voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan. Näiden pohjalta on hedelmällisempää lähteä etsimään toimivia ratkaisuja.

Tasapainoinen työ- ja vapaa-aika

On kuin kirkossa kuuluttettu, että ihmiset haluavat selkeän rajan työn ja henkilökohtaisen elämän välillä, jotta he voivat nauttia vapaa-ajastaan ilman jatkuvaa työstä aiheutuvaa stressiä. 

Oletetaan, että kaikilla on tavoitteena säilyttää hyvä elämänlaatu ja henkinen hyvinvointi sekä varmistaa, että heillä on riittävästi aikaa perheelle, harrastuksille ja palautumiselle.

Olkoon, että tasapaino työn ja muun elämän välillä on keskeinen tekijä pitkäaikaisessa hyvinvoinnissa ja työtyytyväisyydessä. Kun tämä tasapaino saavutetaan, olemme yleensä sitoutuneempia, tuottavampia ja onnellisempia.

MUTTA: Tasapainoon liittyy aina dynamiikkaa ja tasapaino on kaikkea muuta kuin pysähtynyt tila. On muistettava, että nyt puhutaan pitkien aikavälien tavoitteesta. Voi olla jaksoja, jolloin satsaamme jompaan kumpaan lähes kokonaan – ja se voi olla ok.

On ihmisiä, jotka valitsevat pääpainon selkeästi joko työhön tai vapaa-aikaan ja saavuttavat sillä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. 

Tärkeintä ei ole mihin kohtaan tasapainoilua itse asettuu, vaan se, että oma tila on tietoisten valintojen tulos.

Kestävän urakehityksen mahdollisuudet

Eräs kollega sanoi minulle vuosia sitten, että on kahdenlaisia ihmisiä: on niitä, joilla on pyrkyä ja niitä, joilla on nostetta. Itselläni oli silloin vaikeuksia hyväksyä pyrkyreitä ja oletin, että he yrittävät lähes millä hinnalla hyvänsä etenemään organisaatiossa.

Meihin näyttää kuitenkin olevan sisäänrakennettu halu jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun – ja sen kautta urakehitykseen. Tavoitteena on rakentaa pitkäjänteinen ura, jossa omat taidot ja tietämykset kehittyvät jatkuvasti, mikä auttaa meitä myös sopeutumaan työelämän muutoksiin.

Ura voi yhtä hyvin olla organisaatiossa nouseminen, asiantuntijaroolissa kasvaminen tai oman paikan löytäminen muutenkin. Tärkeintä on, että ura rakentuu kestävälle pohjalle.

Mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla on olennainen osa työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Ilman näitä mahdollisuuksia voimme tuntea itsemme pysähtyneiksi, mikä johtaa turhautumiseen ja motivaation laskuun.

Merkityksellinen ja motivoiva työ

Syvällä meissä on halu tehdä työtä, joka on meille merkityksellistä ja joka tukee meidän arvojamme ja intohimojamme. Tavoitteena on tehdä työtä, joka vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, yhteiskuntaan tai muihin ihmisiin, ja jossa me voimme kokea työmme olevan tärkeää.

Valitettavasti kaikilla ei ole mahdollisuus toteuttaa tätä halua, vaikka merkityksellisyyden tunne työssä lisää motivaatiota, sitoutumista ja henkistä hyvinvointia. Kun koemme työmme arvokkaaksi, olemme valmiita panostamaan siihen enemmän ja kestämään paremmin työn aiheuttamaa stressiä.

Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito

Haluamme säilyttää sekä fyysisen että henkisen hyvinvointimme, samalla kun me teemme töitä. Tavoitteena on välttää uupumus, stressi ja terveysongelmat, joita epäterveelliset työtavat voivat aiheuttaa, sekä luoda työympäristö, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Hyvinvointi on perusta kestävälle työnteolle. Kun fyysinen ja henkinen terveys ovat kunnossa, pystymme työskentelemään tehokkaammin, keskittymään paremmin ja palautumaan nopeammin stressaavista tilanteista.

Palautuminen on asia, johon nykyään on ruvettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Ilman kykyä ja mahdollisuutta palautua lähtevät suoritustaso vääjäämättä laskuun.

Autonomia ja vaikutusmahdollisuudet työssä

Haluamme itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia omassa työssämme. Tavoitteena on saada enemmän kontrollia omiin työtehtäviin, aikatauluihin ja työskentelytapoihin, jotta voimme työskennellä tehokkaasti ja luovasti omien vahvuuksiemme mukaan.

Autonomia lisää työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Kun voimme itse päättää, miten ja milloin teemme työmme, tunnemme enemmän omistajuutta työtehtäviimme ja voimme saavuttaa parempia tuloksia.

Summa summarum

Tärkeimmät kestävän työnteon ja työtapojen toiveemme ja tavoitteemme näyttävät siis olemaan: tasapainoinen työ- ja vapaa-aika, kestävän urakehityksen mahdollisuudet, merkityksellinen ja motivoiva työ, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito sekä autonomia ja vaikutusmahdollisuudet työssä. 

Olemme yleensä melko yksimielisiä siitä, että nämä tekijät ovat keskeisiä, kun pyrimme saavuttamaan pitkäaikaista tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja menestystä työelämässä.

Voit itse arvioida, miten kestävällä pohjalla on oma työsi tällä hetkellä, missä asioissa olet eniten tyytyväinen ja missä haluat tehdä korjaavia liikkeitä? Tästä pääset Suunnan tarkistus -kartoitukseen 

Seuraavassa artikkelissa syvennymme keinoihin ja menetelmiin, joilla voimme huomioida nämä tarpeet omassa työssämme. 

Monet asiat vaativat rakenteellisia muutoksia organisatio- ja työelämätasolla. Silti on ilahduttavan paljon, mitä voimme tehdä yksilöinä.