Sisu versus utelias mieli – suomalaisten ja norjalaisten erilaiset ihanteet työelämässä

Usein minulta kysytään, mitä eroja on Suomen ja Norjan välillä, erityisesti työelämässä. Pätevien vastausten löytäminen on mahdotonta, koska erot maiden sisällä ovat vähintään yhtä suuret kuin maiden välillä. Vertailut johtavat helposti stereotyyppeihin ja liiallisiin yleistyksiin.

Seuraava lainaus Tuloskunnossa-kirjastani on tarkoitettu enemmän viihdyttäväksi kuin vakavasti otettavaksi – vaikka mukana on ripaus vakavuuttakin...

”Jussi suonsa ja kuokkansa kera symbolisoi karulla tavalla perinteistä suomalaista työkulttuuria ja -ihanteita. Norjalainen ihanne on Espen Askeladd, kaveri toisesta äärilaidasta.

Kolmesta veljeksestä Espen on nuorin ja kelvottomaksi arvioitu. Nimensä hän on saanut siitä, että hän aina istuu takan ääressä kaivamassa hiilloksia, eikä tee mitään järkevää (aske = tuhka, ladd = tumpelo).

Vanhemmat veljet Per ja Pål lähtevät ensin maailmalle itsevarmoina ja järkevinä. He eivät kuitenkaan onnistu maailman haasteiden edessä ja palaavat vähin äänin kotiin häntä koipien välissä.

Askeladden lähtee viimeisenä maailmalle, lapsenomaisen avoimin mielin, aina uteliaana tarkastelemassa, mitä nenän eteen tulee. Ennakkoluulottomasti ja viattomasti hän kohtaa ihmisiä ja tilanteita. Ja kuten saduissa aina käy, lopussa kiitos seisoo.

Erilaisten kommervenkkien jälkeen Askeladden voittaa prinsessan ja puolet valtakunnasta.

Norjan liike-elämässä Askeladdiksi kutsutaan henkilöä, joka on luonut kukoistavan firman tyhjästä.”